Tässä osassa vastaamme moniin MS-tautia koskeviin yleisempiin kysymyksiin. Jos sinulla on lisäkysymyksiä tai jokin huolestuttaa sinua, keskustele asiasta lääkärin tai terveydenhuoltohenkilöstön kanssa..
MS-tautia koskevia kysymyksiä
Mikä multippeliskleroosi (MS-tauti) on?
Multippeliskleroosi(MS-tauti) on krooninen keskushermostosairaus. Keskushermostoon kuuluvat aivot ja selkäydin. Keskushermosto koostuu hermosoluista, joita yhdistävät aksoneiksi kutsutut säikeet. Alsoneita ympäröi suojaava myeliinikerros, joka nopeuttaa impulssien kulkua hermoissa. MS-taudissa veren valkosolut aiheuttavat tulehduksen ja tuhoavat myeliiniä. Syntyvä vaurio vaikeuttaa impulssien kulkua, mikä aiheuttaa monia eri oireita, kuten heikkoutta, väsymystä ja näköhäiriöitä.
Mistä MS-tauti johtuu?
MS-taudin tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä, mutta taudin uskotaan olevan autoimmuunisairaus. Autoimmuunisairauksissa elimistö kääntyy itseään vastaan ja luulee virheellisesti omia solujaan viruksiksi tai bakteereiksi. MS-taudissa elimistö alkaa vaurioittaa keskushermostoa, ja hermosyitä peittävä myeliini vaurioituu. Osa lääkäreistä arvelee, että MS-taudin laukaisee infektio, todennäköisesti virus. MS ei kuitenkaan tartu.
Kuka sairastuu MS-tautiin?
Maailmassa arvellaan olevan noin 1,2 miljoonaa MS-potilasta. MS-tauti on naisilla yli kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Sitä esiintyy kaikkiin rotuihin kuuluvilla, mutta se on yleisin valkoihoisilla ja etenkin pohjoiseurooppalaista syntyperää olevilla henkilöillä. Useimmat MS-potilaat diagnosoidaan 20–40 vuoden iässä.
Miten MS-tauti diagnosoidaan?
MS-taudin diagnoosi alkaa yleensä potilaan kuvailemista oireista ja taustatietojen huolellisesta arvioinnista. Useimmiten tämän jälkeen tehdään perinpohjainen neurologinen tutkimus, johon kuuluu todennäköisesti keskushermoston magneettikuvaus* ja muita tutkimuksia. Magneettikuvaus on turvallinen ja kivuton tutkimusmenetelmä, jonka avulla voidaan määritellä vaurioiden koko ja sijainti ja arvioida MS-taudin aiheuttamat kokonaisvauriot.
*Magneettikuvauslöydösten tarkkaa yhteyttä potilaan kliiniseen tilaan ei tiedetä.
Miksi magneettikuvaus helpottaa MS-taudin diagnosointia ja sen etenemisen seurantaa?
Aivojen ja selkäytimen magneettikuvaus* osoittaa vaurioiden (demyelinoituneen hermokudoksen) sijainnin ja koon. Magneettikuvausta voidaan käyttää MS-diagnoosin varmistamiseen. Myös taudin etenemistä voidaan seurata vertaamalla uusia kuvaustuloksia aiempiin. Magneettikuvauksissa näkyvien muutosten määrä ja sijainti voivat olla yhteydessä oireisiin. Esimerkiksi aivorungon muutos voi aiheuttaa huimausta ja selkäydinmuutos heikkoutta. Osa muutoksista on kliinisesti oireettomia. Suuri muutosmäärä suurentaa myös invalidisoitumisen riskiä.
*Magneettikuvauslöydösten tarkkaa yhteyttä potilaan kliiniseen tilaan ei tiedetä.
Mitä MS-tautityyppejä on olemassa?
MS-tauti jakautuu neljään päätyyppiin, jotka ovat
1. Relapsoiva-remittoiva MS
- Yleisin MS-taudin muoto
- Pahenemis- ja pahenemisvaiheita, joiden välillä vakaita jaksoja
- Valtaosalla (jopa 85 %) MS-potilaista tämä on taudin ensimmäinen muoto
2. Sekundaarisesti etenevä MS
- Pahenemisvaiheita on vähemmän
- Oireet ja haitta-aste pahenevat edelleen
3. Primaarisesti etenevä MS
- Etenee alusta lähtien jatkuvasti ilman pahenemisvaiheita
4. Hyvänlaatuinen MS
- Lieviä, harvoin ilmaantuvia sensorisia pahenemisvaiheita, joista potilas toipuu täysin
· Tämä MS-tautimuoto ei pahene ajan myötä, eikä se aiheuta pysyvää haittaa tai taudin etenemistä.
Mitä on relapsoiva-remittoiva MS?
Relapsoiva-remittoiva(aaltomainen) MS on MS-taudin yleisin muoto. Sen ominaispiirteenä ovat arvaamattomat pahenemisvaiheet, joista potilas yleensä toipuu täysin (paranemisvaihe). Pahenemisvaiheiden aikana entiset oireet pahenevat, ja uusia oireita saattaa kehittyä. Relapsi kestää päiviä tai viikkoja, ja sen jälkeen seuraa osittainen tai täydellinen paranemisvaihe. Pysyvää haittaa kehittyy harvoin.
Millaisia oireita MS-tautiin liittyy?
MS-taudin oireet vaihtelevat yksilöllisesti, ja oireita voi kehittyä milloin vain. Väsymys on MS-taudin tavallisimpia oireita. Muita yleisiä oireita ovat näköhermotulehdus ja muut näköhäiriöt, pistely tai tunnottomuus, heikkous, huimaus tai huono tasapaino, muistin heikkeneminen tai masennus, seksuaaliset häiriöt, kipu, spastisuus ja rakon ja suolen toimintahäiriöt.
Miten MS-tauti etenee?
MS-taudin etenemistä on vaikea ennustaa. Useimmilla MS-potilailla esiintyy sattumanvaraisesti pahenemisvaiheita, ns. relapseja. Pahenemisvaihe tarkoittaa entisten oireiden pahenemista tai uusien oireiden kehittymistä vähintään 24 tunnin ajaksi ja vähintään kuukauden kuluttua edellisten oireiden jälkeen. Pahenemisvaiheet kehittyvät varoittamatta, ja useimmat potilaat toipuvat niiden välillä. Joillakuilla paraneminen kestää kuitenkin kauemmin, ja taudin edetessä myös haitta-aste voi hiljalleen vaikeutua.
Voidaanko MS-tauti parantaa?
MS-tautia ei tällä hetkellä voida parantaa, mutta sen kulkua voidaan muuttaa taudinkulkua muuttavilla lääkkeillä. Serono pyrkii luomaan MS-potilaita auttavia hoitoja ja tekee laajoja tutkimuksia, joilla pyritään löytämään yhä tehokkaampia hoitoja ja antamaan potilaille toivoa.
Onko MS-tauti perinnöllistä? Sairastuvatko lapseni MS-tautinn?
MS ei periydy, mutta alttius taudille on nähtävästi osittain perinnöllistä. Identtisillä kaksosilla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että jos toinen kaksosista sairastaa MS.tautia, toinenkin sairastuu siihen 33 prosentin todennäköisyydellä. Tämä viittaa siihen, että perinnöllisestä alttiudesta huolimatta kaksi kolmannesta sairauden todennäköisyydestä selittyy ympäristötekijöillä ja muilla tekijöillä. Koska jokainen perii puolet geeneistään kummaltakin vanhemmaltaan, on myös epätodennäköistä, että lapsi perisi kummaltakin vanhemmaltaan MS-taudille altistavan geenin.
